Index / RPG
Vuoden 2018 tuhoisan aurinkomyrskyn aikana ilmestynyt vyöhyke sijaitsee aivan Suomen ja Venäjän rajalla. Sen läpimitta on lähes 200 km ja sen vaikutusalueelle jäi useita kaupunkeja rajan molemmin puolin , sekä suuri osa Suomenlahtea.
Vyöhykkeen tutkiminen on erittäin haastavaa koska sen ympäristö on osoittautunut olevan hengenvaarallinen ihmisille. Niiden harvojen selviytyjien, uskomattomat, ensi käden tiedot kertovat maailmasta jossa luonnonlait eivät enää päde. Näiden tietojen uskottavuutta lisäävät vyöhykkeeltä löydetyt oudot artefaktit, jotka omaavat yliluonnollisia ominaisuuksia.
Tänä päivänä Kansainvälinen tieteellinen instituutti on vastuussa vyöhykkeen tutkinnasta ja valvonnasta Suomen valta-alueella. Tämä, erittäin vaikutusvaltainen ja YK:n alaisuudessa toimiva, organisaatio on kieltänyt vyöhykkeen tutkimisen kaikilta paitsi sen omilta tiedemiehiltä. Vyöhykkeen raja on aidattu ja sitä vartioi YK:n kansainväliset joukot.
Tästä huolimatta niin kutsutut Stalkerit uhmaavat näitä kieltoja ja tunkeutuvat vyöhykkeelle etsimään artefakteja. Instituutin huomattavista toimenpiteistä huolimatta mustanpörssin kauppa artefakteilla kukoistaa.
Kohti tuntematonta: Vyöhyke on kaikille avoin tieteisroolipeli-kampanja jota vedän maanantaisin Espoon Entressen-kirjastossa. Pelaajat omaksuvat Stalkerin-roolin ja yrittävät tutkia vyöhykettä, oman, tai tieteellisen, voiton toiveessa.
Pelin inspiraatio on Strugatski-veljesten kirja Roadside Picnic (suomeksi Stalker: Huviretki tienpientarelle). Kirjan alkuperäisen englanninkielisen käännöksen voi ladata ilmaiseksi veljesten nettisivulta. Ville Vuorela julkaisi 2007 virallisen Stalker-roolipelin. Käytän sitä lähdeteoksena, mutta en käytä sen sääntöjärjestelmää.
Tässä on pelin juliste, esite, säännöt ja hahmolomake. Pelin sääntöjärjestelmä muistuttaa alkuperäisen D&D:n sääntöjä.
Ryhmä: Esko, Matte, Toivo (+ EPH:t Paarma, Tammenterho ja Ukko)
Ryhmä palkkasi Ukko-nimisen stalkerin oppaaksi. Tämä vanha alkoholisti näytti heille miten Vyöhykkeelle tunkeudutaan ja auttoi heitä välttämään kärpäslätkän keskellä Metsäläntietä.
Ryhmä päätti tutkia Sääskjärveä lähemmin ja suuntasi ensimmäiseksi sitä kohti. Lähellä rantaa sijaitseva talo herätti heidän kiinnostuksensai. Esko olisi marssinut suoraan avoimesta etuovesta sisään ellei Toivo olisi pysäyttänyt häntä. Muut ryhmäläiset seurasivat hämmentyneinä kun Toivo tutki tyhjää ilmaa ovenaukossa, lopulta sohien sitä haravan varrella, ennen kuin hän antoi muiden jatkaa. Heidän tietämättä Toivo pelasti näillä toimilla Eskon elämän, mutta tuomitsi samalla itsensä.
Talon sisällä Matte löysi keittiön pöydällä seisovan tyhjän ja **Esko innostui tutkimaan kellarin helvetinlimaa ja oli lähellä kaatua siihen. Tovereidensa nopean toiminnan takia hän menetti lopulta vain osan etusormestaan.
Järven rannalla seikkailijat huomasivat että se oli tyhjennetty vedestä. Kalat sätkivät mudassa järven pohjalla. Kuljettuaan hetken järvenpohjalla Esko huomasi heikon valon syvemmällä järvessä. Ryhmän ja valonlähteen välillä oleva syvä muta osoittautui vaaralliseksi ja seikkailijat päättivät hakea rannalta pienen soutuveneen avuksi.
Veneellä seikkailijamme lähestyivät valonlähdettä ja huomasivat sen olevan hohtava keppi uponneessa veneessä. Eskon tarttuessa keppiin hän tunsi oudon kihelmöinnin sormissaan ja päätti kokeilla lyödä sitä veneenhylkyä vastaan. Kepistä vapautuva energia-aalto sinkoi kaikki veneessä olevat mutaan, mutta onneksi Toivo onnistui kapuamaan takaisin veneeseen ja pelastamaan muut hukkumasta.
Tämän välikohtauksen jälkeen ryhmä jatkoi matkaansa itäänpäin ja saapui jonkin ajan kuluttua Pärhäntöyryn tilalle. Asuinrakennuksessa palaavat valot herättivät kummastusta ja seikkailijamme lähestyivät varovasti avointa ulko-ovea. Talo osoittautui kuitenkin tyhjäksi, mutta mikrossa olevat lämpimät pop-cornit ja olo-huoneessa odottava kylmä olutpullo puhuivat kuitenkin äskettäisestä lähdöstä.
Ryhmä jatkoi matkaansa järvenpohjaa pitkin ja saapui ilman vahinkoja Perheniementien ja Sääskjärventien risteyksessä sijaitsevan rautakaupan ulkopuolelle. Rakennuksen rikkinäiset ikkunat herättivät ryhmässä epäillystä, mutta Toivo päätti tutkia sitä lähemmin. Sisällä liikkeessä hän onnistui heti herättämään siellä vaanivan sähkömagneettisen olion ja joutui pikaisesti pakenemaan.
Ukon hienonvaraisen johdatuksen kautta ryhmä jatkoi matkaansa Sääskjärventietä pitkin kunnes he saapuivat "Olgan farmille". Kotieläinpihan ränsistyneiden rakennusten keskellä ryhmä tapasi ensimmäiset elävät olennot, silmittömiä jäniksiä ja tavallisilta vaikuttavia variksia.
Asuinrakennuksen huoneet olivat pölyn peittämiä ja entisten asukkaiden muumioidut jäännökset löytyivät sängyistään. Kaikki perheenjäsenet olivat näköjään kuolleet rauhanomaisesti vaatteet päällä.
Perhekuvista Matte huomasi tutut kasvot, Ukko-iloisesti hymyillen edesmenneen perheen lasten kanssa. Ukon hän sitten löysi vanhempien sängyn vierestä, mykkänä ja surun valtaamana.
Matte onnistui taluttamaan miehen ulos ja ryhmä päätti jatkaa eteenpäin kaikesta huolimatta. Kotieläinpihan jäädessä taakse seikkailijoiden mielet helpottuivat ja leppoisa, hyvänolon-tila levittäytyi heidän kesken. Toivon vaisto pelasti hänet viime tipassa, mutta Tammenterho marssi suoraan keskellä sääskjärventietä olevaan lihamyllyyn.
Tämän kokemuksen jälkeen ryhmä päätti suunnata takaisin päin. Heidän ohittaessa rautakaupan, tähän asti hiljaisena ollut, Ukko riistäytyi irti Maten otteesta ja alkoi juosta kohti rautakaupan avointa ovea. Matte ei onnistunut pysäyttämään häntä ennen kuin oli liian myöhäistä. Äänistä päätellen hänen kuolema oli nopea.
Hetken mielijohteesta ryhmä päättää suunnata etelään päin ja uhmata matalaa sumua joka on usein rajoittanut heidän etenemistä tähän asti. Toivo astuu rohkeasti sumun keskelle ja hänen esimerkistä muut seuraavat perässä. Hyvin nopeasti ryhmä huomaa että aika näyttää kulkevan hitaammin sumun sisällä ja heidän alaruumit laahavat perässä jos he liikkuvat liian nopeasti.
Sumun hälventyessä seikkailijat liikkuvat hitaasti ja varovasti ja kaikki onnistuvat tulemaan yhtenä osana ulos sumusta. Heidän onnittelessa toisiaan, Toivo saa yhtäkkiä sairaskohtauksen ja kuolee parin minuutin sisällä muun ryhmän kaikista ensiapu-yrityksistä huolimatta.
Lopullisesti ymmällään, elossa olevat ryhmänjäsenet (Esko, Matte ja Paarma) suunnistavat kotiin päin. Vyöhykkeen rajalla he törmäävät YK-partioon ja joutuvat piileksimään puolituntia ojan pohjalla kunnes sotilaat jatkavat matkaansa.
Ryhmä: Esko, ? (+ EPH Punikki)
Veteraani-stalkeri, Punikki, pyytää hahmojen apua kadonneen stalkerin, Myyrän, löytämisessä. Tehtävä ei ole niin toivoton kuin miltä se ensin kuulostaa.
Myyrän vaimo on antanut Punikille tärkeitä johtolankoja ja kadonnut oli edesmenneen Ukon kaveri, joten Myyrän mahdollisesti käyttämä sisäänpääsy on hahmojen tiedossa. Myyrän vaimo on valmis maksamaan hyvän palkkion jos stalkerit onnistuvat tuomaan jotain haudattavaa takaisin. Lisäksi Myyrä oli kertonut että hän lähti arvokkaan artefaktin, "täyden tyhjän", perään ja tämän löytäminen olisi tietysti valtava bonus.
Punikki ja hahmot onnistuvat paikantamaan Myyrän vyöhykkeellä. Mutta heidän yllätykseksi Myyrä on ilmeisesti tapettu tarkkuuskiväärillä kotimatkallaan. Hänen kantama laukku ammottaa tyhjänä hänen vieressä.
Punikki vannoo kostoa ja hahmot haluavat tietysti löytää artefaktin. Hahmojen etsivätyö paljastaa heille korruption instituutin ja YK-joukkojen keskuudessa, mutta hälyttää samalla tappajan heidän perään. Lopulta hahmot onnistuvat johdattamaan tappajan väijytykseen vyöhykkeellä ja Punikki saa toteuttaa verisen kostonsa.
Ryhmä: Matte, Shan (+ EPH:t Colbert, Gusteou, Noelle, Punikki)
Punikki palkkaa hahmot apulaisiksi pitkälle retkelle syvälle vyöhykkeelle. Tehtävänä on saattaa ranskalainen asiakas ja hänen nuori tytär tiettyyn paikkaan ja takaisin. Työ muuttuu vaaralliseksi jo ennen vyöhykettä kun tuntemattomat ranskalaiset asemiehet yllättävät ryhmän baarissa. Sekä Shan että Punikki haavoittuvat tulitaistelussa ennen kuin ryhmä ehtii paeta.
Matkattuaan useita tunteja vyöhykkeellä, ryhmä päättää levätä ja odottaa aamua Tuulenpesän eläinhoitolassa. Siellä Matte ja Shan kohtaavat kissan ja koiran joilla osoittautuu olevan hyvin erikoisia kykyjä. Ensin Matte joutuu kissan mielenhallinnan uhriksi. Ja kun Shan lopulta yrittää tappaa kissan vapauttaakseen toverinsa, he joutuvat veriseen tappeluun. Shan onnistuu kuitenkin tappamaan kissan veitsellä juuri ennen kuin Matte lyö hänet tajuttomaksi.
Matte tulee järkiinsä ja antaa ensiapua Shanille joka nopeasti virkoaa. Paikalle tassuttelee kuitenkin ystävällinen koira ja Shanin silittäessä sitä hän joutuu katsekontaktiin sen kanssa. Jotain tapahtuu heidän välillä ja yhtäkkiä sekä Shan että koira alkavat käyttäytyä todella oudusti. Shan on menettänyt puhe- ja liikkumiskykynsä ja koira vaikuttaa selvästi olevan syy tähän.
Tätä seuraavassa hämmennyksessä Matte tekee katastrofaalisen virhearvioinnin ja lyö veitsen Shanin kurkun läpi, tappaen hänet.
Ryhmä: Matte, Rhando (+ EPH:t Colbert, Gusteou, Noelle, Punikki)
Haudattuaan toverinsa ryhmä jatkaa matkaansa kohti Kausalaa. Ohittaessaan vaarallisen kylmän alueen Matte löytää "puolityhjän" hylätystä talosta.
Illalla ryhmä saapuu Sampolantien ja Sääskjärventien risteykseen ja päättää yöpyä läheisessä talossa. Matkalla talolle Matte päättää tutkia tiellä olevaa valoilmiötä ja astuu tanssivien valopisteiden keskelle. Hänet valtaa ylipääsemätön suru ja huono olo joka ei päästä häntä otteestaan ennen seuraavaa iltaa.
Yöllä Matte näkee oudon painajaisen ennen vahtivuoroaan ja on siksi erityisen valppaana kun pihalta yhtäkkiä kuuluu laukauksia ja yläkerrasta huutoa. Matte ryntää yläkertaan jossa ranskalaiset nukkuvat ja saapuu viime hetkellä paikalle pelastaakseen Colbertin vihamieliseltä ruoholta joka on kasvanut ikkunasta sisään ja yrittää raahata vanhan miehen ulos.
Pihalla joukko aseistettuja miehiä on joutunut samojen kasvien yllättämiksi. Matte ampuu yhden heistä toisen kerroksen ikkunasta samalla kun toinen miehistä häviää kirkuen elävän ruohon sekaan.
Toisesta suunnasta tulevat miehet hyökkäävät taloon mutta Matte, Punikki ja Gusteou onnistuvat yhdessä kukistamaan heidät. Kaikki kolme haavoittuvat kuitenkin tulitaistelussa ja Gusteou menehtyy myöhemmin.
Ryhmän tutkiessa hyökkääjien dokumentteja, he osoittautuvat olevan samoja ranskalaisia palkkasotilaita jotka yrittivät siepata Colbertin ja Noellen baari Molokin ulkopuolella. Colbert tunnistaa palkkasotilaita johtaneen miehen (Kaspar Zoch) ulkonäöltä.
Colbert selittää valehdellensa nimestään ja että hän oikeasti on tunnettu geenitutkija ja Genoq-yhtiön perustaja Jean-Paul Derrida. Viisi vuotta sitten hänen tyttärensä onnistui pakenemaan vyöhykkeeltä hänen lapsenlapsensa, Noellen, kanssa. Vyöhykkeelle jäi Noellen isä ja hänen kaksoissisarensa, Nicole. Noelle ja hänen äitinsä onnistuivat lähtemään maasta ennen poikkeuslakien ja Instituutin perustamista ja salaa matkustamaan Ranskaan, missä Derrida on siitä lähtien piilottanut heitä.
Noellen äiti kuoli muutama vuosi myöhemmin tuntemattomaan lihastautiin ja Derrida jäi yksin hoitamaan lapsenlastaan. Näiden vuosien aikana hän laiminlöi työtään ja yllätyi siksi täysin kun Genoqin hallitus, hänen selkänsä takana, myi yhtiön Pfizerille.
Derrida oli suojellut Noellen henkilöllisyyttä piilottamalla hänet Genoqin menneillä olevaan lääketutkimukseen. Mutta Pfizerin ottaessa ohjat he löysivät Noellen ja halusivat hänet heidän omaan bioase-ohjelmaansa. Palkkasotilaita johtanut mies oli ollut Pfizerin lakimiesten seurassa.
Gusteoun avulla Derrida onnistui pakenemaan Ranskasta yhdessä Noellen kanssa. Noelle oli jo kauan kertonut tunteistaan että hänen sisarensa olisi elossa vyöhykkeellä. Vaihtoehtojen vähetessä Derrida päätti tarrautua tähän oljenkorteen ja matkustaa Noellen kanssa tämän tragedian alkupisteeseen.
Derrida anoo nyt Mattea ja Punikkia auttamaan häntä viemään Noellen perille. Ilman sen enempää keskustelua ryhmä päättää jatkaa matkaansa koska kukaan heistä ei halua yöpyä tässä talossa enää.
Tiellä ryhmä huomaa valoympyrässä makaavan miehen ja Matte vetää hänet ulos. Mies on hyväntuulinen, mutta hieman hämmentynyt, stalkeri nimeltä Rhando joka ei tiedä miten hän on joutunut tänne. Hetken keskustelun jälkeen ryhmä päättää ottaa miehen mukaansa.
Aamullä ryhmä onnistuu välttämään tiellä vastaan tulevan valo-olion ja aamupäivällä vahdissa oleva Rhando herättää levottomasti nukkavan Noellen joka pelästyy ja vapauttaa jonkinlaista psyykkistä energiaa joka lyö Rhandon useita metrejä taaksepäin.
Ryhmän levätessä lounaan jälkeen, Matte huomaa läheisen auton pakoputkesta valuvaa mustaa, öljymäistä, ainetta. Hänen tökkiessä ainetta kepillä, se hyökkää. Pitkän taistelun jälkeen hahmot huomaavat kuolettavan aineen olevan haavoittuvainen tulelle ja onnistuvat lopulta tappamaan sen. Punikki vahingoittuu kuitenkin vakavasti ennen tätä ja on epäselvää jos hän voi selvitä vammoistaan.
